Historiaa

Kuusankosken Mieslaulajat  
 
1947 -2017 
 
Historiikki
 
 
 
 
  
Kuusankosken Mieslaulajat 

 
Perustaminen 

Kuoron perustamisajatus sai alkunsa kuusankoskelaisten teollisuusteknikoiden pikkujoulussa 1946. Illan ohjelmaan kuului vahvistetun mieskuorokvartetin kuorolaulua ja tapauksen innoittamina aktiivisimmat osanottajat J. Volotisen johdolla saivat aikaan kuoron perustamiskokouksen, joka pidettiin Kymintehtaan Mestarikerholla 12.2.1947. Ensimmäiset laulajat olivat K. Holopainen, R. Berg, A. Myöhänen, M. Kalso, J. Volotinen, K. Palmlöf, N. Andersson, M. Sommarberg, K. Hymander , L. Wahlberg, T. Tuominen, Å. Broms ja P. Sulanen. Johtajaksi lupautui kapteeni Väinö Pekanheimo. Kuoron vahvuus lisääntyi nopeasti ja oli vuoden lopulla jo 53. Vuonna 1948 liittyi Kuusankosken Mieslaulajat ry Mieskuoroliittoon ja siitä parin vuoden kuluttua Suomen Laulajien ja Soittajien Liiton (SULASOL) Kymenlaakson piiriin. 
 
Kuusankosken Mieslaulajat ry on julkaissut toiminnastaan kaksikin historiikkia. Ensimäinen tällainen tehtiin kuoron 40-vuotisjuhlakonserttiin ja sen laati vielä silloin keskuudessamme elänyt kuoron perustajäsen Martti Kalso. Tämä historiikki jaettiin silloin jokaiseen kaupungin talouteen ja sen rahoituksen mahdollistivat sekä kuusankoskelainen paperitehdas, että mainostuotto. Ilmoituksia keräili paikallisilta yrittäjiltä etupäässä Hannu Räikkönen. 
 
Seuraava historiikin jatko-osa tehtiin jo kymmenen vuoden kuluttua kuoron 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Tällä kertaa työn teki kuoron sihteeri Veikko Lehtinen. Painosmäärä oli nyt huomattavasti pienempi; julkaisu annettiin juhlakonserttimme yleisölle ja se sisälsi myös konserttiohjelman. Näiden julkaisujen merkittävä tukija on ollut myös Kymin Osakeyhtiön 100vuotissäätiö 
 
Kaksikymmentä vuotta on taas vettä virrannut Kymijoessa ja paljon on tapahtunut kuorolaulumme vaiheissa. On siis jälleen syytä hetkeksi pysähtyä ja luoda katse taaksepäin ja päivittää tiedot 20 vuoden jälkeen. 
 
Laulunjohtajat 
 
Kuusankosken Mieslaulajilla on ollut onni koko näitten kuluneitten vuosien ajan saada laulunjohtajikseen innostavia ja taitavia musiikkimiehiä.  Laulunjohtajia ovat olleet aluksi Väinö Pekanheimo, Toivo Stenvall ja Heikki Koskenseppä, jonka aikana tehtiin ensimmäinen kuorovierailu Lindesbergiin. Sitten seurasi Heikki Kuusi ja hänen lopetettuaan vuonna 1968 kuoro joutui tasapainoilemaan yhdessä Voikkaan Mieslaulun kanssa kanttori Arvo Kuorikosken toimiessa johtajana. Tänä vaikeana aikana kuoron puheenjohtajana oli Aake Sepponen, joka onnistui kaikesta huolimatta pitämään porukan koossa. Vuonna 1970 johtajana alkoi Jorma Susi ja kuoro aloitti taas kiinteänä joukkona oman johtajan tahdeissa. Kuorovierailuja myös jatkettiin, 1973 oli vuorossa Visby. 
 
Sitten vuodesta 1975 lähtien alkoikin Mieslaulajien historiassa yli kaksikymmentä vuotta kestänyt Risto Taavitsaisen aika. Koska yleisö tuntui pitävän varsinkin viihteellisemmistä lauluista, niiden osuus kasvoi merkittävästi. Taavitsainen toi ohjelmistoomme myös todella runsaasti omia sovituksia. Esimerkiksi Paloma Blanca, Purppurapurjeet, Meri ja vaikkapa Jätkän Humppa olivat suosittuja lauluja monien muitten vastaavien lisäksi. 
 
Pääpaino oli toki perinteisellä mieskuorolaululla emmekä unohtaneet vakavaa lauluakaan, toteutimmehan laajan kirkkokonserttien sarjan vuonna 1985 sekä kotikaupungissa että eräissä naapurikunnissa. Näinä vuosina päästiin myös toden teolla toteuttamaan kansainvälisiä ystävyyskaupunkivierailuja puolin ja toisin. 

Kuoromme varajohtajana ja Risto Taavitsaisen aisaparina oli vuosien ajan Reijo Relander. Hän toimi myös kuoronjohtajana vuoden 1989 Riston pitäessä sapattivuottaan. Reijon johdolla teimme Saksan vierailun, jolloin saimme taas todeta, että kuoro ei turhaan ollut luottanut varajohtajaansa. Hänen inhimillisesti katsoen kovin varhainen poismenonsa jätti suuren aukon kuoromme lauluosaamiseen. 
 
Risto Taavitsaisen sitten jätettyä lopullisesti johtohommansa aloitti laulunjohtajana Kimmo Pelander. Vain parin vuoden kuluttua uudet haasteet työelämässä veivät hänet kuitenkin kauas Kuusankoskelta. Meille tuli taas pulma eteen, olimmehan jo tottuneet nuoren johtajamme varmoihin otteisiin. 
 
Johtajaksi lupautui sitten vaikuttavan musiikkitaustan omaava Marko Virtala ja hänen kauttaan eletäänkin nyt jo kahdeksattatoista vuotta. Johtamiskauden alku oli komea, lähestyihän Georg Malmsténin syntymän 100-vuotisjuhla ja näissä merkeissä pidimme konsertin säveltäjämestarin parista kymmenestä iskelmästä, joihin Marko oli tehnyt sovitukset. Konsertti onnistui erinomaisesti ja sen jatkoa oli, että uskaltauduimme tekemään myös levytyksen näistä lauluista. Marko Virtala on sittemmin jatkanut samoilla linjoilla; suomalaisten rakastamista esiintyjistä oli seuraavana vuorossa Georg Ots, hänen esittämistään lauluista pidettiin myös konsertit ja tehtiin levytys. Samaa linjaa jatkaa vuoden 2017 Jukka Kuoppamäki- teosten sarja. 
 
Kuoron tunnukset 
 
Kaikilla toimivilla järjestöillä kuuluu olla omat tunnuksensa. Kuoron hallitus julisti keväällä 1948 jäsenten kesken kilpailun jäsenmerkin suunnittelusta ja voittajaksi nousi Heikki Vesasen ehdotus. Myös kuoronleiman kuvio on hänen suunnittelemansa. Varsinainen jäsenmerkki on kullattu ja sen saa yhden laulukauden toiminnasta. Impressaariomerkki on hopeinen ja se annetaan kuoron ulkopuoliselle kuoron hyväksi tehdystä työstä. Ensimmäinen Impressaariomerkki luovutettiin DI Niilo Luukkoselle 1951 arvokkaan rahalahjoituksen takia. Monet ovat kuoroa muistaneet, joten impressaariomerkkejä on laulutaipaleella luovutettu useita kymmeniä. 
 
Myös toinen arvokas tunnus sai alkunsa, kun kuoron hallitus antoi taiteilija Topi Valkoselle kuoron lipun suunniteltavaksi. Kuoron naistoimikunta tarmokkaan johtajansa rouva Kerttu Naukkarisen johdolla valmistutti lipun ja lahjoitti sen kuorolle 10-vuotiskonsertin yhteydessä 15.4.1956. Lipun vihki Pastori Tapio Haikarinen. Vuonna 1977 sama taiteilija suunnitteli kuorolle lippua mukailevan pöytäviirin, joka on kuorolta arvokkain huomionosoitus pitkäaikaisille ansioituneille jäsenilleen ja arvokkaille vieraille. 
 
25-vuotisjuhlassa 19.3.1972 esitettiin ensimmäisen kerran Eva Lännenpää-Seppälän sanoittama ja Harri Tuomisen säveltämä kuoron tunnuslaulu ”Laulun Hehku”. 
 
Työtä kuoron hyväksi 
 
Kuoron menestyksellinen toiminta on paljon kiinni myös rahasta. Jo alkuvuosina perustettiin pianorahasto jota erilaisten tempausten ja keräyksin koitettiin kartuttaa. Kerätyin varoin ja pankkilainan sekä silloisenpuheenjohtajan P-G Michelssonin tarmokkaan työn tuloksena kuoro sai oman pianon 1955. 
 
Vuonna 1952 aloitti toimintansa kuoron naistoimikunta rouva Sylvi Stenvallin johtamana. Tämän merkitys on ollut valtava varsinkin iltamien yms. järjestämisessä samoin kuin kaikessa muussakin kuorolauluun välittömästi liittyvän käytännöllisen puolen hoitamisessa. 
 
Kuorollamme on ollut kaikkien vierailuitten aikana se periaate, että mieskuoron taustavoimat, kotijoukot ovat itsestään selvästi osa kuoroa. Myös ystäväkuoroillamme on ollut samat ajatukset puolisoista ja tämä on luonnollisesti rikastuttanut ystävyyskontakteja aivan toisella tavalla kuin mitä pelkän miesjoukon keskinäisellä tapaamisella olisi voitu aikaan saada. Tässä on lämmin kiitoksen sana taas paikallaan; vaikka naistoimikuntaa ei enää virallisesti ole, niin sitäkin enemmän vaikuttaa kuoron toimimiseen monesti aivan se näkymätön henki ja tuki jonka vaimomme meille antavat. 
 
Esiintyvä kuoro 
 
Kuoron tärkein toimintamuoto on oman konsertin pitäminen. Se kuuluu säännöllisesti tehdä, oli sitten keikkaesiintymisiä eri tilaisuuksissa tai sitten yhteiskonsertteja runsaastikin. Merkkivuodet ovat tietenkin aina se hyvä aihe konsertin pitoon mutta aina muulloinkin on syytä näyttäytyä yleisölle ja esittää, mitä ollaan harjoitteluiltoina saatu aikaan ja miten on tavoitteisiin päästy. Kuten jo aiemmin oli kuoronjohtajia esiteltäessä mainittu niin johtajilla näyttää olleen aina jokin teema, punainen lanka, jonka ympärille konsertti rakentuu. Tämähän saattoi olla vaikkapa ”Ympäri maailman” tai hengellinen konsertti. Ja kuten jo aiemmin todettiin niin säveltäjien ja tunnettujen esiintyjien mukaan on konsertteja viime aikoina rakennettu. 
 
Yhteistoiminta muitten kuorojen ja musiikkiyhteisöjen kanssa kanssa 
 
Jo aivan alkutaipaleelta lähtien on yhteistoiminta muitten musiikkiyhteisöjen kanssa ollut merkittävä osa toimintaamme. Kansainvälisten kuorotapaamisten lisäksi on mieskuorokontakteja ollut niin läheltä kuin kauempaakin. Mieskuorolaulun saralta on kumppaneita ollut Heinolasta, Imatralta, Rajamäeltä, Hollolasta, Tampereelta, Haminasta, sekä tietenkin Voikkaalta ja Kouvolasta. Eikä yhteistyö ole rajoittunut pelkästään mieskuoroihin. Konserttikumppaneina ovat olleet tästä läheltä Kuusankosken Naislaulajat useaankin otteeseen, heidän kanssaan olimme myös näyttämöllä, kun Kuusankosken teatteri esitti v. 1994 Oskar Merikannon ja Teuvo Pakkalan näytelmän ”Tukkijoella”. Naiskuoroja on ollut kavereina myös Kausalasta ja Elimäeltä. 
 
Sekakuorojen kanssa olemme konsertoineet myös heti alkutaipaleelta lähtien. Kuusankoskella vaikutti silloin maanlaajuista kuuluisuutta nauttinut sekakuoro Kuusankosken Kaiku ja he olivat luonnollinen yhteistyökumppani samoin kuin aikanaan paikkakunnalla vaikuttanut Kuusankosken Orkesteri. Sittemmin olemme konsertoineet Kouvolan Laulun ollessa kumppanimme ja aivan viime vuonna oli yhteiskonsertti Kouvolan Viihdekuoron kanssa. 
 
Kuorolaisten ”vaihtoa” on nykyisin ollut syytä ottaa enenevässä määrin käyttöön. Kouvolan Mieskuoron kanssa on tällaista toimintaa harjoitettu ja nyt myös Myllykosken Metallimiesten kuoron kanssa. Useat kuoromme jäsenet ovat myös Sotilaspoikakillan Kuoron jäseniä. 
 
Edellä mainittu Tukkijoella-näytelmä ei ole jäänyt ainoaksi laatuaan kuorolaistemme kunnostautuessa näyttämötaiteen saralla. Kesäpäivinä 2015-2016 Jouni Sjöblomin valmistama ja johtama kansanooppera Kustaan Sota sai myös vahvistusta kuorolaistemme riveistä. Monen monituisissa tilaisuuksissa olemme esiintyneet Kuusankosken Harmonikansoittajien sekä Kuusankosken Puhallinorkesterin ja Puhallinorkesteri Fantasian kanssa. 
 
Kansainväliset kuorovierailut 
 
Musiikin kieli ei tunne rajoja ja kansainväliset kontaktit ovat olleet merkittävä tekijä kuoromme lauluvaiheissa.  Isäntänä Kuusankosken Mieslaulajat sai olla jo vuonna 1950, kun Lindköpingistä Ruotsista saapui kuoro vierailemaan. Vuonna 1961 oli meidän vuoromme puolestaan vierailla, suuntana oli ruotsalainen ystävyyskaupunki Lindesberg. Kuten jo aiemmin mainittiin vuonna 1973 käytiin myös Visbyssä mutta Lindesbergin vierailut jatkuivat vuosina 1976 ja 1983.  Norjalaiseen 
ystävyyskaupunkiimme Opdaliin tehtiin kuorovierailut 1979 ja 1985. Oma vuoromme oli olla isäntinä näille ystäväkuoroillemme Manskör Harmonille ja Oppdal Manskörille 1981 ja 1987. 
 
Kuusankoskella on ystävyyskaupunki myös Saksassa, Mülheim am Ruhr, ja siellä on kuorokumppaneina ollut kaksikin kuoroa, Sängerhein Quartet sekä Chorgemeissshaft Liedertafel. Ensin mainittu kävi luonamme 1982 ja Liedertafel kahteenkin kertaan, 1988 ja 1996.  Kuten jo aiemmin on mainittu, kävimme itse Mülheimissa Liedertafelin vieraina 1989.  Kuorovierailuja ei enää viime vuosina ole valitettavasti ollut mutta monet lämpimät muistot säilyvät kuorolaisten ja heidän elämänkumppaneitten mielissä. 
 
Jouhikvartetti 
 
Kvartettilaulaminen on haasteellista kuorolaulua, laulun on oltava täydellistä aivan joka hetki esiintymisen aikana. Se onkin verratonta opetusta varsinaiseen isolla porukalla laulamiseen. Risto Taavitsainen aloitti kvartettiopetuksen jo 1980-luvun alkupuolella mutta eihän yksi johtaja  voi jakaa opetustaan kuin rajallisen määrän. Riston lisäksi Markku Eskola, Kari Sirén ja Hannu Räikkönen vakiintuivat sittemmin Jouhi-kvartetin nimen saaneen lauluyhtyeen jäseniksi. Nimi juontaa siitä, että jokaisella edellä mainituista herroista oli nenänsä alla partajouhet. Tämä kokoonpano toimi vuosina 1984-2006 ja esiintyi lukuisissa eri tilaisuuksissa, myös maamme viihdetaivaan kirkkaampien tähtien kanssa. 
 
Harjoitus- ja esiintymistilat 
 
Harjoitus- ja esiintymistilat kuoro on saanut Kuusankosken Työväenopistolta, Kymin Oyn ammattikoululta ja kaupungin kouluilta aina vuoteen 1985 asti jolloin saatiin harjoitustila vastavalmistuneesta Kuusankoskitalosta. Välillä olimme harjoituskauden 2006-2007 Ruotsulan koululla mutta joistakin tämän paikan eduista huolimatta katsoimme kuitenkin parhaaksi palata takaisin Kuusankosken keskustaan. 
 
Konserttitiloja ovat olleet Kuusankosken Seuratalo, Kymin Oy:n ammattikoulun juhlasali, Kuusankosken Lukion juhlasali ja vuodesta 1985 alkaen Kuusankoskitalon mainio konserttisali 
 
Koulutus 
 
Kuusankosken Mieslaulajilla on joka maanantaisen harjoitusillan lisäksi ollut tapana pitää myös laululeirejä eri paikoissa, aikaisemmin Kesälässä ja myöhemmin Verlan lomakylässä, Sittemmin ovat tämänkaltaiset useampipäiväiset harjoitusjaksot jääneet pois mutta toki olemme keskitetysti pitäneet muuten pitkiä ylimääräisiä harjoituspäiviä. 
 
Ulkopuolisia kouluttajiakin on ollut. Näistä mainittakoon oopperalaulaja Nikkanen vuonna 1961, Juha Kuparinen 1975, Sulo Saarits 1980, Hideaki Komiya 1986 ja Jouko Törmälä 1994, tämä yhdessä Niittylahdessa Kuusankosken Naislaulajien kanssa. 
 
Jäsenet

Kuoron tärkein elementti on sen toimivat jäsenet kuoronjohtajan innostamina. 70-vuotisen taipaleen aikana on jäsenluetteloon kirjattu 263 jäsentä joista muutamat ovat olleet vajaan vuoden ja jotkut taas kymmeniä vuosia. 
 
Kunniajäsenet   

Niilo Luukkonen,   Jussi Pitkänen,  Johannes Volotinen,   Manu Sommarberg,  Martti Kalso,  Paavo Sulanen,  Aake Sepponen,   Torsten Oljemark,

Kunniapuheenjohtaja 

Hannu Räikkönen       

Kunniajohtaja

Risto Taavitsainen 

 
 
Kuoron johto 
 
Puheenjohtajat:

Johannes Volotinen     1947 - 1949

Alle Suominen             1949 - 1953 

P-G.Michelsson           1953 - 1958

Torsten Oljemark         1959 - 1963

Kalevi Ollila                  1964 - 1966 

Aake Sepponen           1967 - 1970    

Manu Sommarberg      1971 - 1974 

Kari Sirén                     1975

Aarne Virtanen             1976

Reijo Ärling                   1977 - 1978

Martti Kalso                  1979 - 1980

Pentti Kleimola             1981  - 1984

Hannu Räikkönen        1985 - 1998

Juhani Salakka            1999 - 2004

Pentti Törönen             2005       

Heikki Merivirta            2006     

Juhani Salakka            2007 - 2011

Erkki Sillanpää             2012 - 2014

Ilpo Laamanen             2015 -   
 
Laulunjohtajat:

Väinö Pekanheimo      1947 - 1949

Toivo Stenvall              1949 - 1956

Heikki Koskenseppä   1956  - 1964

Heikki Kuusi                1964 - 1968

Arvo Kuorikoski           1968 - 1970

Jorma Susi                  1970 - 1975

Risto Taavitsainen       1975 - 1988

Reijo Relander            1989

Risto Taavitsainen       1989 - 1997

Kimmo Pelander          1997 - 1999

Marko Virtala               1999 -